Työelämässä jaksaminen ei ole pelkkä yksilön ominaisuus. Se rakentuu arjessa siitä, voiko työnsä tehdä ilman jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoa tulevasta. Juuri nyt liian moni ei voi.
Hallituksen tekemät heikennykset työntekijöiden oikeuksiin, työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan ovat lisänneet turvattomuutta tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja uuden työn löytäminen monella alalla vaikeaa. Kun työpaikoilla käydään yt-neuvotteluita ja työmarkkinoilla riittää hakijoita, moni miettii tarkkaan, uskaltaako enää kertoa työssä esiin nousevista huolista.
Epäkohtia nähdään, mutta niistä saatetaan vaieta.
Työhyvinvointi on toimivan työelämän perusta
Tämä näkyy työpaikoilla kasvavana kuormituksena. Kun työntekijä ei uskalla nostaa esiin liian kovaa työtahtia, puutteellista mitoitusta tai epäasiallista kohtelua, tilanne ei korjaannu vaan pahenee. Lopulta kyse ei ole vain jaksamisesta, vaan myös työpaikkojen turvallisuudesta, laadusta ja koko työyhteisön hyvinvoinnista.
On hyvä muistaa yksinkertainen asia: jos työntekijä ei voi hyvin, hän ei voi myöskään olla tuottava eikä tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Työhyvinvointi ei ole mikään pehmeä lisä, vaan koko toiminnan perusta.
Pelon ilmapiiri ei synnytä parempaa työelämää. Se murentaa luottamusta.
Luottamus on kaiken perusta, myös talouden ja työllisyyden. Ilman sitä ihmiset eivät uskalla puhua avoimesti, tehdä muutoksia elämässään, kouluttautua tai tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Siksi työelämän kehittämisessä ei riitä, että puhutaan työn lisäämisestä. On puhuttava myös siitä, millaisilla ehdoilla työtä tehdään ja millaista turvaa ihmisellä on silloin, kun elämä ei menekään suunnitelmien mukaan.
Tarvitsemme suunnanmuutoksen.
Työelämän parantaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen
Työelämään on palautettava tasapaino. Työsuhteiden vähimmäissuojaa on vahvistettava, ja työntekijöillä on oltava todellinen mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin ilman pelkoa seurauksista. Samalla on panostettava osaamiseen, toimiviin työllisyyspalveluihin ja siihen, että ihmisellä on mahdollisuus tarvittaessa löytää uusi suunta.
Kyse ei ole vain yksilöistä, vaan koko yhteiskunnasta.
Julkisten ja hyvinvointialojen työntekijät pitävät arjen pyörimässä joka päivä. Jos heidän jaksamisensa murenee, murenee myös palveluiden laatu. Siksi työelämän parantaminen ei ole kuluerä, vaan investointi Suomen tulevaisuuteen.
Tarvitsemme suunnan, jossa työntekijöiden oikeuksia ei heikennetä, vaan työelämää kehitetään kestävästi ja oikeudenmukaisesti.
Meidän on palautettava luottamus työelämään. Ilman sitä ei synny jaksamista, eikä ilman jaksamista synny tulevaisuutta.
Erika Mäkeläinen
Kunnanvaltuutettu, Nousiainen
Aluevaltuutettu, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha
Puoluevaltuutettu
VTM
erikamakelainen.fi