Huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvät säädökset näyttävät välillä unohtuvan päätöksiä tehtäessä, vaikka ne pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Hyviä esimerkkejä löytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteosta.
Arvioidessaan vuoden 2021 toimintaa tarkastuslautakunta kiinnitti huomion erityisesti in house -toimintoihin, joita on esimerkiksi sairaaloiden ateriapalveluissa. Hyvinvointialueen ei tarvitse hankkia kyseisiä palveluja kilpailutuksella, koska se on niiden omistaja. Tarkastuslautakunta halusi kuitenkin edistää markkinaehtoista toimintaa.
Markkinoiden hyödyntäminen nousee keskusteluun myös maamme tulevan hallituksen linjauksissa. Taustalla ovat muun muassa asiantuntijoiden ehdotukset valtiovarainministeriölle. Ehdotuksia arvioitaessa pitäisi huomioida toimintojen kokonaisuus, jossa yhteistyöllä saadaan kustannustehokasta ja sujuvaa palvelua.
Palveluiden ulkoistaminen heikentää laatua ja huoltovarmuutta
Tukipalveluiden ulkoistuksella ei saada palvelujen laadun ja kokonaisuuden kannalta parasta tulosta. Ulkoistettu toiminta myös heikentää hyvinvointialueiden valmiutta huolehtia palveluista häiriötilanteissa. Esimerkiksi ruokapalvelut tulee huomioida valmiussuunnittelussa valtakunnallisten linjausten perusteella kriittisinä palveluina.
Kaikki puolueet jakavat huolen hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanteesta, mutta huoli unohtuu ulkoistamispäätöksissä. Näin kävi myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa aluehallituksen enemmistö päätti ulkoistaa ateriapalvelut.
Päätös uhkaa työntekijöiden töiden jatkumista ja tarkoittaa myös loppua hyvälle HUS-yhteistyölle, jota on tehty esimerkiksi Espoon sairaalassa. Hyvinvointialueen kustannuksia ei saisi kasvattaa ja hyviä toimintamalleja rikkoa vain siksi, että kokoomus ja RKP haluavat tukea yritystoimintaa.
Johanna Värmälä (sd.)
JHL:n erityisasiantuntija, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas
