Sairauksien ennaltaehkäisy vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä
Jokainen tietää, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin pitkittyneiden ja pahenevien sairauksien hoito. Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikuttavat olennaisesti tulot. Paremmin toimeentulevat huolehtivat omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan suunnitellummin ja tehokkaammin. Pienituloisuus aiheuttaa korkeampaa sairastavuutta ja alhaisempaa elinajan odotetta.
Suomen väestö ikääntyy, sillä vuonna 2021 väestöstä oli 64 vuotta täyttäneitä n. 23 %, vuonna 2070 väestöstä on 64-vuotiaita 30 %. Jollei mitään tehdä yhä pienemmän työikäisten määrän pitäisi tarjota väestölle riittävät palvelut. Samaan aikaan tilannetta vaikeuttaa se, että osa työikäisestä väestöstä ei kykene tekemään täysipainoisesti työtä eläkeikään asti eikä maahanmuutto ole riittävää työvoiman varmistamiseksi.
Tarvitaan vaikuttavia tekoja terveyserojen kaventamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon aiheuttamia kustannuksia eri tuloluokkien näkökulmasta ei ole tarkasteltu riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Vuosittaisissa talousarvioesityksissä, esim. kunnissa ja nyt hyvinvointialueilla, ei ole riittävästi pohdittu terveyserojen kaventamisen mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin edistämisen merkitystä pienemmille tuloluokille. Sosiaalidemokraatit esittivät viime viikolla asiakirjan: Julkisen talouden vahvistaminen ennaltaehkäisyn keinoin, missä paneudutaan hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisevästä toiminnasta saataviin vaikutushyötyihin.
Siksi on erittäin hyvä, että SDP on nostanut esityksessään keskusteluun talouteen positiivisesti vaikuttavat tekijät yksilön hyvinvoinnin rinnalle. Esimerkiksi THL:n ja FCG:n tutkijoiden esittämät laskelmat osoittavat, millaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan, mikäli alimpien tuloluokkien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä pitkäjänteiseen työhön kohdistettaisiin vaikuttavia toimenpiteitä.
Jos terveyden ja hyvinvoinnin erot kaventuisivat eri tuloluokkien välillä, on sillä myönteinen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ongelmat vähenisivät huomattavasti. Tutkittua tietoa on runsaasti siitä, kuinka sairauksia ennaltaehkäisemällä ja terveyttä edistämällä säästettäisiin kustannuksia, mutta sitä ei ole haluttu hyödyntää, koska ennaltaehkäisevien toimintojen säästöt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä ja koska on vaikeampaa esittää terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tuomia säästöjä.
Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta
Taloudellisesti kestäviä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan investoimalla ihmiseen. Kun tietoa on saatavilla, niin siihen on syytä luottaa ja tehdä tarvittavia taloudellisia päätöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on askel oikeaan suuntaan, sillä sen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Nyt tarvitaan samanlaista ymmärrystä terveysvaikutteisesta toiminnasta kuin esim. vuosisata sitten neuvolatoiminnan käynnistämisessä. Tarvitaan vaikuttavia muutoksia ja tavoitteellista toimintaa, jotta pystymme varmistamaan kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn.
Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä linjauksia. Lisäksi on syytä muodostaa sosialidemokraattien julkaiseman esityksen ja jo tehtyjen, lukuisten, tutkimustietojen perusteella, parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on esittää mm. konkreettisia esityksiä terveyserojen kaventamisesta eri tuloluokkien välillä ja tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
Sirkka-Liisa Kähärä
aluepäällikkö, JHL Etelä-Suomi, sairaanhoitaja AMK
