Tammikuun 1. päivä astui voimaan uusi yhteistoimintalaki (30.12.2021/1333). Kyseessä on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvä merkittävä kokonaisuudistus.

Uusi laki ja työelämän laadullinen kehitys

Yhteistoimintalailla luodaan henkilöstölle vaikutusmahdollisuus yrityksen toimintaan. Tämä toteutuu useimmiten henkilöstön edustajan eli luottamushenkilön välityksellä. Esityksessään uudeksi yhteistoimintalaiksi hallitus nosti esiin tarpeen rakentaa luottamusta ja ymmärrystä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tässä on avainasemassa osapuolien välinen tiedonkulku. Uuden lain määrittelemässä vuoropuhelussa on kysymys siis vaikutusmahdollisuuksien lisäksi tietojen vaihtamisesta puolin ja toisin.

Sanna Marinin hallitus on uudistuksessa lähtenyt selkeästi vahvistamaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä toimintaan. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että uudella lailla on “myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, koska henkilöstö voi vuoropuhelussa nostaa esille asioita, joilla näitä asioita voidaan parantaa”. Hallitus myös painottaa sitä, että vaikutusmahdollisuuksien avulla työntekijöiden tarpeet mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa tulevat paremmin huomioiduksi.

Kokonaisuudistuksen tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa koskevaa lainsäädäntöä tavalla, joka vastaa 2020-luvun yritysten toimintaympäristöön. Uudistus on laaja, joten nostan esiin kaksi keskeistä uudistusta: jatkuvan vuoropuhelun periaatteen ja hallintoedustuksen.

Jatkuva vuoropuhelu työpaikoilla

Uuden yhteistoimintalain mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä olisi järjestettävä jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen tai yhteisön tilanteesta ja työyhteisöön liittyvistä kysymyksistä. Jatkuvuudella tarkoitetaan laissa vähintään neljännesvuosittain järjestettävää vuoropuhelua, jonka aiheet tulee määritellä riittävän laaja-alaisesti.

Ne voivat koskea esim. yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä.

Henkilöstön hallintoedustus

Ennen uuden yhteistoimintalain voimaantuloa henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa säädettiin hallintoedustuslailla. Uudistuksen yhteydesssä tuon lain säädökset siirrettiin pääosin uuteen yhteistoimintalakiin, jossa niistä käytetään termiä hallintoedustus.

Uutta laissa asetetaan myös laadullinen vaatimus sille toimielimelle, jossa henkilöstön edustus toteutetaan. Se tulee toteuttaa sellaisissa hallintoelimissä, jotka tosiasiallisesti käsittelevät, tekevät päätöksiä ja seuraavat työnantajan liiketoimintaan, talouteen ja henkilöstön asemaan koskevissa asioissa.

Koska lain tahtotila on että henkilöstön hallintoedustaja pystyy aidosti osallistumaan toimielimen työskentelyyn, on hän oikeutettu vastaavaan koulutukseen, jota muut toimielimen jäsenet saavat toimielimen työskentelyyn liittyen.

Henkilöstön aito vaikutusmahdollisuus on myös työnantajan etu

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kannalta suurin muutos uudessa laissa on velvoite säännölliseen ja jatkuvaan vuoropuheluun työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Uuden lain tahtotila on, että osapuolet voivat vaihtaa ajatuksia työpaikan ja yrityksen asioista suullisesti ja välittömästi. Tämä luo henkilöstön edustajalle aidon mahdollisuuden viedä työnantajan pöydälle henkilöstön kannalta oleellisia asiakysymyksiä, sekä kommentoida työnantajan esille nostamia asioita.

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön julkaisussa (Third European Company Surveyt: Workplace practices – Patterns, performance and well-being 2015) todetaan, että “työntekijöiden laaja ja tuettu osallistuminen organisaation päätöksentekoon sekä luottamukselliset ja toimivat välit johdon ja työntekijöiden edustajien välillä parantavat työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen taloudellista menestystä”.

Uusi yhteistoimintalaki antaa paremmat työkalut luottamuksen ja vaikutusmahdollisuuksien rakentamiseen suomalaisissa yrityksissä. On pitkälti työnantajien käsissä miten hyvin näitä uusia työkaluja halutaan aidosti hyödyntää.

Petri Lillqvist
ammattiyhdistyksen puheenjohtaja
Helsinki

Jaa juttu