Suomen valtion sosiaali- ja terveyspalveluita käsittelevän uudistuksen lausuntokierros kaupungeille ja kunnille on menossa. Vastaukset tulee jättää 25.9. mennessä. Soteuudistus on vahvasti kytköksissä maakuntarajoihin.

Manner-Suomessa on 18 maakuntaa, joista 11 on alle 200 000 asukkaan maakuntia. Etelä-Savon noin 140 000 asukkaan maakuntaan kuuluvat Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna sekä näitä ympäröivät 11 kuntaa. Kesäisin Etelä-Savon 50 000 kesäasuntoa nostavat asukasluvun noin 200 000 henkilöön (lähde: mökkibarometri 2016).

Useissa maakunnissa asukasluku vähenee ja väestö ikääntyy, joka asettaa omat haasteensa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle. Tämä on yksi syy siihen, miksi osa Savonlinnan päättäjistä on halukkaita hajottamaan Etelä-Savon maakunnan ja siirtymään nykyistä vahvemmin Kuopion yliopistosairaalan suuntaan ja sitä kautta myös Pohjois-Savon maakuntaan.

Etäisyydet maantietä pitkin tukevat Etelä-Savon yhteistä sote-maakuntaa. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia Etelä-Savon asukkaista on alle tunnin ajomatkan päässä Mikkelin tai Savonlinnan keskussairaalasta. Mikkelistä ja Savonlinnasta on Kuopioon 160 kilometriä eli lähes kahden tunnin ajomatka.

Etelä-Savossa on paljon yhteisiä tie-, tietoliikenne-, matkailu-, koulutus-, yritys- ja sote-hankkeita sekä edunvalvonta-asioita, joita on yhdessä ajettu niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla.

Jos Etelä-Savon maakunta hajoaa, niin isot kaupungit kuten Jyväskylä ja Kuopio eivät ole pitkään kiinnostuneita maakuntansa reuna-alueen uusien, itseään pienempien kuntien sote-palveluista ja hankkeista, vaan kokevat meidät kulueränä.

SDP:n ministerien ja kansanedustajien tulee ajaa hallitusohjelman mukaisesti Etelä-Savon alueelle yhteistä sote-maakuntaa. Jos Etelä-Savon kaupunkien luottamushenkilöiden tai virkamiesten kesken on erimielisyyttä toimintatavoista, niin erimielisyydet tulee sopia.

Jarno Strengell
Kaupunginvaltuutettu SDP
Kaupunginhallituksen jäsen
Mikkeli
JHL:n edustajiston jäsen

Jaa juttu